torstai 1. elokuuta 2013

Voi kissanpäiviä!

Vaikka elokuuta jo käydään ja sade piiskaa pihaa, myö nautitaan kesästä - minä ja kissat :)
Reino

Sadekaan ei meinaan haittaa, kun ollaan pyytämässä kissoille iltapalaa - tai oikeammin iltakalaa :-) Kissojen maku poikkeaa siinä mielessä isäntäväkensä mieltymyksistä, että särjet maistuvat heille parhaiten - liekö vain meidän kissojemme ominaisuus?! Ahvenista ronkelit syövät yleensä vain pään ja pyrstön, keskiosa jää lojumaan ja odottamaan päiviä parempia - herkkusärjet ahmitaan mitä kiireimmin parempiin suihin. Reino-tyttö pitää yleensä puolensa Saara-kollia paremmin (kyllä, luit oikein - meni sukupuolenmääritys poskelleen kissojen ollessa pentuja, muttei sitten lähdetty hyviä nimiä enää vaihtelemaan ;-)), kun on kalanjaosta kysymys - Repe hyökkää salamana puremaan sätkivältä kalalta pään poikki; Saaraa ainakin isommat kalat tuntuvat jopa pelottavan, vaikka muuten onkin kova pomottamaan siskoaan. Tänä kesänä ei ole tarvinnut edes lähteä poistattamaan ongenkoukkua kissan suupielestä (onnistuu muuten vain nukutuksessa eikä ole ihan halpaa lystiä yksityisellä eläin-lääkäriasemalla), kuten viime vuonna, kun oli vähän pienempikin onkija mukana touhussa... Sotkenneita siimoja ja uppopuihin tarttuneita uistimia on toki saatu selvitellä ja irroitella tänäkin kesänä, ja jos ei muut oo saaneet siimojaan sotkuun niin minä takuuvarmasti ainakin :)


Saara

Vaikka Saara saattaakin kalahommissa jäädä hieman alakynteen, on hän kunnostautunut tänä kesänä muuten metsällä. Alkoi jo hieman huolettaa, että meidän metsistä loppuvat pian jänöt kokonaan, kun herra raahasi neljättä jäniksenpoikasta pihaan... Yhtä hyvin kelpaavat saaliiksi niin hiiret, oravat kuin linnutkin - emännän harmiksi eivät vaan mokomat osaa erotella räksiä laululinnuista. No, ei pidä valittaa, hyvin ovat lemmikkimme hommansa hoitaneet - ennen kissojen hankkimista alkoivat hiiret hyppiä muuallakin kuin pöydällä ja oravat muuttivat asumaan ensin pihasaunan ja sitten jo pirtin katon alle fyllejä mylläämään. Ja halvaksi on tullut herrasväen ruokinta näin kesällä - omatoimiset kissasisarukset ovat pitäneet ravinnonhankinnastaan siinä määrin itse huolen, että luonnon antimilla, yhdellä kolmen kilon nappulapussilla ja maidolla ja kaurapuurolla on selvitty lähes koko kesä. Meidän kollin metsästys- ja vaellusintoon ei ole sukukalleuksista luopuminen vaikuttanut ;-)

Vaikka muut meillä valmistautuvatkin jo ensi viikolla alkavaan kouluun  - myös parempi puoliskoni lähtee opintielle - , minä, Saara ja Reino jatketaan edelleen kesäloman viettoa. Voi kissanpäiviä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti